Terveisiä meren jälkeisistä tunnelmista! Tulin äsken meriretkeltä jota olin vetämässä, nähtiin valaita ja aika isoja aaltoja...rannassa melkein kolme metrisiä aaltoja, niin suuria ettei surffaritkaan uskaltautuneet enää merelle. Suuri osa porukasta voi pahoin mutta onneksi tilanne rauhoittui kun parkkeerasimme suojaisaan lahdenpoukamaan nauttimaan lounasta. Retki sujui kaikinpuolin hyvin ja kiitosta tuli.

Sain juuri tietoa että todennäköisesti ensi kesänä olisi Italiaan lähtö, kohdetta en vielä tiedä mutta maa on ainakin selvillä! Huippua! Toinen kotimaa kutsuu..Täällä Playa de las Americasissa on tänään +30 astetta lämmintä ja puolipilvistä. Ihan luxuskelit siis, yli-isoja aaltoja lukuunottamatta, punaiset liput liehuvat rannalla. Kävin silti uimassa kun siihen kerta oli mahdollisuus!

Ensi viikolla on taas surffailuja tiedossa, tiistaina vapaapäivä, ja meriretkiä tietysti :) Golfaamaankin olis tarkotus joku päivä ehtiä..ja ratsastamaan. Tosin töitä on sen verran että saa nähdä ehtiikö muuten kuin vapaapäivinä.

Illalla on opaskaverin, Marin synttärit joita juhlistamme suomi-baarissa kuten kuvaan kuuluu.. huomenna onkin sitten taas normityöpäivä! Mutta laittakaahan meiliä ja kommentteja tulemaan, ne piristävät aina päivää =)

Arki on tullut tannekkin. Alku oli sellaista vilinaa ja hossotysta ettei ehtinyt edes ajatella kuin etta mita seuraavaksi tapahtuu. Nyt tyot ovat lahteneet kunnolla kayntiin ja olen paassyt toimiston kopiokonetta pidemmalle, vetamaan retkia ja muuta. Kamppakin alkaa nayttaa jo oikealta kodilta kun ostimme sinne kamppikseni saaran kanssa ison jukkapalmun ja ma olin jo aikasemmin hommannut sinne pari muuta kasvia. Seinat on vuorattu mun makuuhuoneessa tosi tyylikkaasti..krohom...surffijulisteilla ja jollain maalauksilla mita olen ehtinyt vapaapaivina tohertaa. Akvarelleja, ei tanne muita maaleja jaksanut raahata.

Vetta satoi ensimmaisen kerran joskus viikonloppuna, sellainen oikein rankka kuuro, sain lastalla heittaa parvekkeelle tulleet vedet alas, parveke alkoi jo muistuttaa lampea. Kun saarella ollaan niin sateella taalla sataakin sitten ihan kunnolla. Onneksi kuurot eivat kesta kauaa ja aurinko paistaa niin lampimasti etta se kuivattaa sateen jaljet heti. Niin etta kun opas lahtee sateella ilman sateenvarjoa hotellitapaamisille niin matkalla toiselle hotellille ehtii hyvin kuivua kun aurink alkaa paistaa! ...no ei nyt ihan..

Tuntuu etta koko ajan tapahtuu niin paljon ettei oikein tieda mista kertoa..hmm..nh tietenkin toiden puolesta olen kaynyt katsomassa ja opiskelemassa eli "obsaamassa" jokaisen retken ja paikan missa vaan voi kayda. Enka viela ihan kaikkialle ole ehtinyt mutta viimeisen kuukauden aikana ollaan kayty mm. La Gomeran saarella, joka on todella upea, ihan kuin joku satusaari. Samnlaisia peikkometsia kuin taru sormusten herrassa elokuvassa. Sitten tietenkin Teide, Euroopan kolmanneksi korkein tulivuori 3718m. kavin koysiratahissilla 3555m korkeudessa ja maisemat oli kuin kuussa! Kivet olivat kummalisen eri varisia, mustaa laavakivea, keltaista, vihreaa ja sinista. Ja rikki haisi voimakkaasti ja joistakin kohtaa kivien valista nousi hoyrya. Onneksi Teiden ei ole ennustettu purkautuvan huipulta vaan jostain alempaa! Voisi tulla aika kuumat paikat..

Ollaan myos kierretty saarta ristiin rastiin ja ympari. teide on jokseenkin keskella saarta. Puerto de la cruzin kaupunki oli miellyttava kokemus, tosin aika turistipaikka sekin, ja La Lagunan kaupunki puolen tunnin ajomatkan paassa puertosta oli aivan upea! Siella on toinen Kanariansaarten yliopistoista ja vanha kaupunki on pullollaan historiallisia rakennuksia. Kaupunki onkin paassyt Unescon maailmanperintokohteiden listalle. Huomaatteko, alan kuulostaakin jo ihan matkaoppaalta ;) noh, mutta pakko hehkuttaa sen verran upea paikka se oli! Puhumattakaan teneriffan ja Itaisten Kanariansaarten paakaupungista, Santa Cruzista. kaytiin myos siella, tosin vain pikainen tunnin shoppailutauko. HInnat paljon edullisempia kuin muualla Teneriffalla ja oikea Espanjalainen meininki! Toisaalta taalla on puolet asukkaista siirtolaisia Etela-Americasta ja Venezuelasta suurin osa, niinpa se "espanjalaismeininkikin" on aika lailla lattari-vaikutteista. Espanjan kielikin mita taalla puhutaan on samaa espanjaa kuin etela-amerikassa eika suinkaan sita oikeaoppista mannermaan espanjaa.

Ja sitten viela yksi huvittava juttu. Oon tormanny nimeeni jo useimmissa paikoissa, rakennuksiin tai puuhun "bommattuna"..Cira onkin sit vissiin espanjalainenkin nimi? Hullua..ei ole ennen tullut elamani aikana toista samaa nimea vastaan :) Otin valokuvankin todistusaineistoksi, yritan liittaa sen tanne jossain vaiheessa kun saan kuvat cd:lle kamppiksen kamerasta.

Ensi viikonloppuna on taydenkuun juhlat eli full moon bileet, mika tarkoittaa sita etta paikallisia kokoontuu rannoille juhlimaan ja siella soietaan kitara ja rumpuja ja lauletaan. Paikallisen videovuokraamon myyja pyys Saaraa ja mua myos mukaan tallaisiin kekkereihin. Ottanemme kutsun vastaan.. Tosin oltiin jo viime kuussa samaisissa pippaloissa, kyllakin kaukaisemmalla rannalla, ja meininki oli huipussa! Muuten ei kylla ole paljoa ehtinyt juhlia kun vapaa-aika kuluu ennemmin rannalla tai lenkilla. Laskemaan tekisi mieli, mutta se taitaa jaada haaveeksi...tosin, onhan Teidella jo lunta! ;)

Terveiset Teneriffalta!

Nyt neljas paiva lahtee kayntiin taalla playa de las americasissa ja alue alkaa hahmottua hetki hetkelta enemman. Sain asunnon paikallisalueelta Los Cristianosin kylasta, jossa tunnelma on enemman espanjalainen, eika ruokakaupassakaan puhuttu englantia! sain siis tulla heti ensi hetkesta toimeen espanjan kielella, joka alkaakin sujua jo kohtalaisen hyvin.

Saimme myos tyosuhdeautot kayttoon, sellaiset uudet fiat pandat, joilla huristaa nopeasti toimistolle (meilta 15 km) taikka la medeñan surffibiitsille. Seuraavat kolme viikkoa on paikkoihin tutustumista, lahdemme mm. saarikierrokselle ensi viikolla ja yovymme puerto de la cruzissa, kaymme tekemassa kaikki retket ja tutustumme hotelleihin, rantoihin ja ostoskeskuksiin..ei hullumpaa! melkein kuin olisi itsekin lomalla, paitsi etta paivan jalkeen on ihan puhki kun aivot n pumpattu tayteen tietoa joka pitaisi omaksua heti samalla sekunnilla. Eilen tutustuimme yhteistyokumppaneihin paikallisen bussiyhtion meille jarjestamissa bileissa, jotka pidettiin autotallissa! siella oli musiikkia ja ruokaa ja juomaa, ja juhlat jatkuivat myohaan yohon. Suunnistimme illan paatteeksi viela los cristianoksen rantakadulle ja kavimme katsastamassa muutaman baarin. Ravintoloita on taalla yhteensa 1800 eli kaikkia tuskin ehtii kayda lapi..

Ennen juhlia eilen kavimme meriretkella, jossa paasi uimaan ja naimme valtavan lauman pallopaavalaita jotka tulivat uimaan aivan veneemme viereen! harmi ettei ollut kameraa mukana mutta ehka saan liitettya kuvia myohemmin kun saan kopiot joltakin tyokaverilta.

Tanaan on vapaapaiva ja illalla on taas jotkut illalliset tyoporukassa. lamminta on joku 28 astetta varjossa ja merituuli vilvoittaa mukavasti. Lahdenkin tasta kappailemaan rantakadulle ja hengittamaan raitista meri-ilmaa! Teneriffa on ehdottomasti kaymisen arvoinen paikka, tanne siis kaikki kynnelle kykenevat kylailemaan!

Lähdinkin merelle. Viisi päivää laivalla töissä. Vähemmän ystävien näkemistä ja huitomista paikasta toiseen, toisaalta laivalla pääsi ottamaan hetken etäisyyttä Helsingin hulinoihin ja tapaamaan viime kesän työkavereita. Hyvä viikko.

Tänään palasin Helsinkiin ja seuraava viikko meneekin suunnitellessa mitä pakkaa mukaan puolen vuoden työrupeamalle Teneriffalla. Vaikka mukaan saa ottaa jopa 60 kiloa matkatavaroita, täytyy miettiä tarkkaan miten puoli elämää saa ujutetuksi matkaan. Yksi laukku täytyisi varmaankin jättää tyhjäksi, jotta saisi paluumatkankin muistot mukaan taas tänne suuntaan. Toisaalta, suuntia tulee olemaan monia, joten helpointa olisi olla omistamatta yhtään mitään. Onneksi työnantaja on miettinyt vaatetuksen valmiiksi niin muun ajan voikin viettää bikineissä tai tuulipuvussa. (Tosin en edelleenkään omista yhtäkään tuulipukua :) ...)

Nyt siirrän katseen kohti keskustaa ja ajatukset viikonloppuna pidettäviin läksiäisiin.

Hasta luego!

Ensimmäinen Turkin matkani ikinä. Mielikuvia oli monenlaisia. Päällimäisenä oli ehkä kuumuus. Kauheeta, ahdistavaa..45´C varjossa! Miten siellä voi olla! Ilmasto osoittautuikin siedettäväksi. Tosin kuulun niihin ihmisiin jotka sopeutuvat muutoksiin nopeasti. Suomeen palatessa tulikin jäätävän kylmä.Hotelli oli upea. Parvekkeelta avautui näkymä Alanyan linnoituskukkulalle ja merelle. Myös uima-allas baareineen näkyi parvekkeelta. Nukkumaan ei tullut mentyä koskaan aikaisin, ei ainakaan ennen allasbaarissa esiintyneen bändin esiintymisen lopettamista. Olin Alanyassa opaskurssilla, joten ohjelmaa oli aamusta iltaan. Satamadiskot joutui siis jättämään toiseen kertaan. Kävimme kyllä seuraamassa jalkapallo-ottelua ja muutaman kerran drinkillä ranta-alueen baareissa, juuri sen verran että pääsi tutustumaan pintaa syvemmälle alkumatkasta ärtymystä aiheuttaneisiin huuteleviin sisäänheittäjiin. Baarimikot osoittautuivat kaikessa rahanahneudessaan (kukapa ei sitä ahnehtisi elannon riippuessa turismista joka tänä vuonna oli Turkissa sangen huonolla mallilla..) oikein mukaviksi, ja huomasimme pian että meillä oli myös yhteisiä tuttuja.

Matka jatkui Alanyasta Belekin golf-keskusten kautta Kemerin merenrantakaupunkiin, jossa tutustuimme vielä muutamaan mielenkiintoiseen Turkkilaiseen, ja kävimme mm.ihastuttavalla koko päivän kestävällä meriretkellä goulet-veneellä. Kemerissä ehti käväistä paikallisessa Aura Moonlight-diskossa, joka oli kansainvälisenkin mittapuun mukaan erinomainen niin musiikin kuin sisustuksen ja paikankin suhteen. Yllätin kyllä itseni murtamassa vahvoja ennakkoluuloja Turkkia kohtaan tuona iltana, kun tanssin lavalla paikallisten kanssa Turkin lippua paikallisen musiikin tahdissa heiluttaen. Loistava päätös reissulle.

Matkalla lentokentälle painoin vielä sielunpohjalle muiston kauniista mereen laskeutuvista vuorista ja kylistä helminauhatien varrella. Ehkä palaan jonain päivänä tännekin!